Palkansaajien painajainen

Kesäkuussa kirjoittelin samalla palstalla ja veikkasin mitä kaikkea kamalaa hallitus on päänmenoksemme keksinyt. Valitettavasti en pystynyt pahimmassakaan painajaisissa arvaamaan mitä kaikkea oli tulossa. Listahan oli paljon pahempi kuin aikoinaan Sipilän hallituksen aikaan. Erityisesti hallituksen leikkauslista tulee kohdistumaan pieni- ja keskituloisiin palkansaajiin sekä työttömiin.

Hallitus haluaa puuttua liittojen sopimusoikeuteen rajoittamalla sitä lainsäädännöllä. Eräät työnantajaliitot ovat paikallisen sopimisen osalta korostaneet, että liittojen ei pitäisi puuttua paikallisten sopijaosapuolten sopimusoikeuteen. Nyt hallitus on kuitenkin tekemässä samaa ja työnantajaliitot pysyvät hiljaa. Meillä Prossa uskotaan, että työelämää kehitetään parhaiten yhdessä sopien ei sanelemalla.

Lainsäädäntöön ollaan tekemässä useita muutoksia, jotka suoraan vaikuttaisivat myös työehtosopimusneuvotteluihin. Jos esimerkiksi lainsäädäntöön kirjataan ensimmäisen sairauspoissaolopäivän maksuttomuus, niin on turha kuvitella, etteikö asia kävelisi heti seuraavissa neuvotteluissa vastaan.

Naisten ja nuorten asemasta työmarkkinoilla tulee olla erityisen huolissaan. Tasa-arvo ja sivistys tulevat ottamaan takapakkia. Onhan hallitus sallimassa muun muassa perusteettoman vuoden määräaikaiset työsopimukset.

Koulutuksen on todettu olevan parasta muutosturvaa. Moni toimihenkilö on omaehtoisesti kouluttautunut työn ohessa uuteen tutkintoon tai korottanut koulutustasoaan. Tämä on ollut hyvä keino varmistaa oman osaamisen ylläpitäminen muuttuvassa työelämässä. Nyt hallitus on syyllistänyt toimihenkilöt tuplatutkinnoista korkeakoulussa. Toimihenkilölle usein miten ainoat järkevät jatko-opintomahdollisuudet ovat nimenomaan korkeakoulussa. Toisen korkeakoulututkinnon maksullisuus ja aikuiskoulutustuen lakkauttaminen vähentävät mahdollisuuksia opiskeluun.

Lakko-oikeutta rajoittamalla hallitus haluaa estää palkansaajien oikeutetut protestoinnit leikkauksia vastaan. Nyt jo on lainsäädäntövalmistelussa poliittisten lakkojen rajaaminen. Lisäksi hallitus aikoo määrätä jokaiselle toimihenkilölle 200 euron henkilökohtaisen sakon laittomaksi todetusta lakkoon osallistumisesta. Heikentämällä ensin lakko-oikeutta ja vasta sitten toteuttamalla muut heikennykset hallitus yrittää livahtaa sieltä mistä aita matalin.

Työnantajien tulisi nyt vakaasti harkita onko hallituksen viesti palkansaajalle oikea. Haluavatko yritykset todella Suomeen lakkoaallon? Vakaat työmarkkinat ovat olleet Suomen kilpailukyvyn tae. Samaan aikaan hallitus ei ole valmis ottamaan vakavasti muita työmarkkinoiden ongelmia, kuten esimerkiksi rakennusalan konkurssiaaltoa. Suomea ollaankin ajamassa hallituksen toimilla taantumaan. Palkansaajien luottamuksen heikentäminen omaan talouteensa laskee kulutusta. Samaan aikaan inflaatio on korkealla ja sen me kaikki olemme muun muassa ruokakaupassa huomanneet.

Hallituksen on vielä mahdollista perääntyä leikkauslistassaan. Valitettavasti pelkään edessä olevan epävakaat ajat ja voimme varautua tapaamaan torilla.

Taru Reinikainen

sopimusalavastaava

Ammattiliitto Pro

Kolumni on julkaistu alun perin Kilpilahden toimihenkilöiden Näkölasi lehdessä 20.9.2023.

JAA TÄMÄ KIRJOITUS

Facebook
Twitter
LinkedIn